Ne paljonpuhutut lääketieteelliset riskit

(Huom. editoitu 27.1. Päivitin tekstiä tervesuomi.fi:stä ja Duodecimistä löytyneen Saiston & Halmesmäen tutkimuksen (Keisarileikkauksen riskit, 2003) pohjalta. Alatiesynnytyksen riskeistä en ole edelleenkään löytänyt kattavaa vastaavanlaista tutkimusta vertailun pohjaksi, tiedot on kaavittu useista eri lähteistä.)


Tämä on se, mikä aiheuttaa eniten kitinää. Että kun riskit on niin kauhean isot sektiossa. Että kun siinä on niitä komplikaatiomahdollisuuksia ja kuollakin voi. Että voin itsekkyydessäni tehdä lapsistani äidittömän, hyi minua, ajattelematonta.

Lähdetään purkamaan tätä sumaa vaikka siitä yksinkertaisimmasta päästä, että autolla ajaminen on riskaabelia toimintaa, jossa kuollaan (224 liikenneonnettomuudessa kuollutta henkilöä v. 2008) ja loukkaannutaan (4578 henkilöä v.2008). Joidenkin arvioiden mukaan ylipäätään liikenteessä loukkaantumisia on vuodessa jopa yli 100 000. Toki voin kuolla tai loukkaantua ilman autoakin (joskin on 7,5x todennäköisempää kuolla auton kyydissä kuin kävellen tai pyöräillen Liikenneviraston tilastojen mukaan). 

Lähes kaikessa on omat riskinsä, elämisessä on riskinsä. Moniin näistä voin vaikuttaa itse, joihinkin en. Moniin pyrinkin vaikuttamaan, useisiin en. Hyväksyn sen tosiasian että kun elää, on vaara kuolla tai loukkaantua. Joka ainoa päivä kun ajan autoa, touhuan kotona, hengitän ilmaa, voi vartaloni sanoa naks ja lapseni jäävät äidittömiksi. Syystä jonka olen tietoisesti hyväksynyt. Ja silti olen niin ajattelematon, että kehtaan ajaa autoa. Joka päivä. Monista, monista, monista muista tietoisesti valitsemistani riskeistä nyt puhumattakaan. Että jos ei viitsittäis kinata tästä.

Sektioon liittyvistä riskeistä on olemassa joitakin tilastotietoja. Kuten alatiesynnytykseenkin liittyvistä riskeistä. Suuri osa näistä faktoista vaikuttaa vaillinaisilta, kuten tilastot usein ovat. Monet tutkimukset on tehty muissa maissa, erilaisessa terveydenhuollon tilanteissa. Monet ottavat huomioon vain jonkin tietyn tekijän, harva kokonaisuutta. Synnytystapojen keskinäistä, validia, tutkimusvertailua on mahdottoman vaikeaa löytää, ainakaan Suomessa tehtyä. Sektiotilastoja värittävät hätä- ja kiireelliset sektiot. Alatiesynnytyksen riskitilastoista halutaan vaieta. Kukaan kätilö, lääkäri tai tutkija ei voi sanoa varmasti, mistä mikin komplikaatio, ongelma, kuolema on johtunut. Taustatekijöistä tiedetään niin hirvittävän vähän (esim. äitien lihavuus on suuri syy komplikaatioihin, mutta se ei näy tilastoissa ja ylipainoinen on nykyään jo joka 3. äiti). Näytä minulle suunniteltuun sektioon kuollut nainen niin minä näytän naisen, jonka taustoista ei tiedetä riittävästi voidakseen todistaa että nainen kuoli nimenomaan SEKTIOON.

Sattuipa silmääni tänään 2.1.2011 Helsingin Sanomissa pieni artikkeli naisesta, jonka lantio oli revennyt synnytyksessä. Hän oli pyytänyt keisarinleikkausta, mutta sairaalassa siihen ei ollut suostuttu. Äiti oli toimintakyvytön lapsen synnyttyä, nyt yli vuosi tapahtuman jälkeen nainen on edelleen osittain invalidi kipujensa johdosta. Korjausleikkauksien rumba jatkuu edelleen.

Tiedän mitä sanot: harvinainen poikkeus. Niinpä. Kuten kaikki alatiesynnytyksessä tapahtuneet komplikaatiot, ongelmat, vammautumiset, ikävät pikku ominaisuudet joita äiti tai lapsi kantaa muistonaan, joskus koko elämänsä.

Miten tämä eroaa sektion riskeistä? Miksi sektiota ei hyväksytä, ei myönnetä, siksi, että siinä on niitä jumalattoman pelottavia ja hirvittäviä riskejä, mutta alatiesynnytyksen kohdalla ne riskit ovat marginaalisia harvinaisuuksia joita ei kannata miettiä kun jokainen synnytys on kuitenkin yksilöllinen… Miksi sektiossa riskit ovat peruste, mutta alatiesynnytyksessä eivät? Miksi sektiossa painotetaan sitä että minä voin olla se yksi surullinen esimerkki tuhansien joukossa, mutta alatiesynnytyksessä en? Miksi sektiossa synnytystä verrataan tilastoihin, mutta alatiesynnytyksessä se on yksilöllistä?

Minä en usko että vastaus näihin kysymyksiin piilee tilastojen prosenttiluvuissa, vaan ihan jossakin muualla. Vanhentuneissa ja konventionaalisissa asenteissa, hiljaisissa ja perusteettomissa uskomuksissa, omaa näkemystä tukevissa tavoissa lukea tilastoja, terveydenhuollon sanomattomissa piilomotiiveissa. Jossakin muualla, mutta ei todellisissa riskeissä. (Lisää aiheesta osiossa Lääkärit ja sektio.)

____________________________________________________________________________________

Jotta tämä aihe ei jäisi häiritsemään ja jotta jokainen sektiodoulan tukea tarvitseva synnytyspelkoinen saisi tasapuolista tietoa niistä ”karmeista riskeistä”, tässä vielä listattuna ne tärkeimmät ja niihin kommentteja. Jos joku näkee, että jokin riski on niin tärkeä ja merkityksellinen, että se tulisi tähän lisätä tai että olen jonkin riskin väärin ymmärtänyt tai merkinnyt, otan mielelläni palautetta vastaan. Henkilökohtaisesti koko listauksella ei ole minulle yhtään mitään merkitystä. Minun synnytykseni on yksilöllinen, teistä muista en tiedä.

SUUNNITELLUN SEKTION RISKIT:

- vaikeita komplikaatioita 4-4,5% (lue: ilman vakavia komplikaatioita 96-95,5%...)

- koskevat lähinnä äitiä, monet sitä mieltä että vauvalle turvallisempi kuin alatiesynnytys

ÄITI:

• leikkaushaavan tulehdusriski (4-7% tod.näk.) + kohtutulehduksen riski (2,6% tod.näk.)
• leikkaushaavan kipeys (päivästä kuukausiin, sama pätee alatiehaavoihin)
• leikkaushaavan hidas paraneminen (päivistä kuukausiin, monet toimintakykyisiä parissa päivässä, vertaa alatiesynn. jossa jotkut samantien toimintakykyisiä, suuri osa vasta päivien tai viikkojen jälkeen)
• runsas verenvuoto (0,5-6% tod.näk., vakava riski ainoastaan riskipotilailla, 3x tavallisempaa kuin alateitse synnyttävillä)
• pahoinvointi leikkauksessa (voi muuten oksettaa rajusti myös alatiesynnytyksessä, johtuen kivusta tai lääkkeistä, kuitenkin usein hoidettavissa lääkityksellä)
• arpi (hä, mikä ongelma tämä nyt on?)
• kohdunpoiston (6x tavallisempaa kuin alateitsesynn.) + keuhkoveritulpan (26x tavallisempaa) + laskimotukosten (6x tavallisempaa) vaara (silti äärimmäisen harvinaisia kaikki)
• virtsatietulehdus (5-10% tod.näk.)
• istukkaongelmat seuraavissa raskauksissa yms. (ei koske itseäni, tämä on viimeinen jälkeläinen)
• muita harvinaisia komplikaatioriskejä (esim. virtsarakon ja -johdinten vaurioituminen, suoliston lamaantuminen yms.) --> yhteensä kirurgisia komplikaatioita n. 2%:ssa.

  
  

  Sitten se kuolema. Elektiivisessä sektiossa 3 x tavallisempaa kuin alatiesynnytyksessä, mutta varsinaisen pelkosektion eli sektion, jossa ei ole fyysisiä ongelmia, tilastoja ei saatavilla. Sektiokuolemia 1 / 17 000 synnytystä, yleisimmät syyt hallitsematon verenvuoto (riskipotilas) ja tromboemboliset komplikaatiot. Tätäkin voisi muuten lukea monella eri tapaa. Suomessa syntyi v.2009 60 794 lasta, joista 15,9% sektiolla (Vuori & Gissler, 2010 Stakesin tilasto). Tästä voimme laskea että n. kerran vuodessa kuolee äiti alatiesynnytykseen, mutta sektioon vain n. joka toinen vuosi... En silti yritä vääristellä tilastoa, huomautan vaan että asioita voidaan tulkita näinkin. (Plus että tuohon kuolematilastoon on edelleen laskettu myös hätäsektiot, jotka puolestaan tehdään kun alatiesynnytyksessä on jo jokin mennyt vikaan.)

VAUVA:

• vauvan hengitysvaikeudet, hapenpuute minuutteja (vrt. alateitse yleensä huomattavasti pidempään, mitä aiemmin leikataan sitä suuremmat riskit, ts. vk 37 7,4%, vk 39 1,8%)
• keuhkojen ja hengitysteiden puristuminen puhtaaksi jää puuttumaan, komplikaatioriskit, esim. wet lung
• liian nopean syntymän shokki vauvalle (shokki se on alateitse syntyminenkin, ei yksiselitteisesti huono tai hyvä asia)
• vauva ei saa suoliston bakteerikantaa, alttius allergioille (ei todistettu tieteellisesti)
• vauvaa ei saa heti vierelle (riippuu äidin tilasta, sama voi päteä alateitsekin)
• maidonnousun hidastuminen (itsellä kesti alatiesynnytyksen jälkeen viikko ennen kuin maito nousi...)
• teho-osastolle joutuminen veren glukoosin tai ruumiinlämmön vuoksi (njää, voi tapahtua myös alatiesynnytyksessä ja tapahtuukin)
• ihon laseraatio veitsestä (1,3-1,9%, tavallisinta perätilasektioissa)
• seuraavia lapsia koskevat riskit (ei minun ongelmani, joten en ota kantaa)

ALATIESYNNYTYKSEN RISKIT:

- vaikeita komplikaatioita 1%

- koskevat äitiä ja vauvaa

ÄITI:

• synnytyspelko ja pelon tuomat henkiset ongelmat
• haavaompeleiden tulehdusriski
• synnytyksen aikaiset kivut, avautumis- ja ponnistuskivut, aina ei mahdollista laittaa lääkitystä
• repeytymät ja muut vauriot, tunnottomuus alapäässä, lihasten löystyminen ja näistä johtuvat seksielämän ongelmat, kohdunlaskeuma
• alapään komplikaatioiden, repeytymien ja muiden vaurioiden aiheuttamat kivut, istumakyvyttömyys jopa useita viikkoja, kävelykyvyttömyys jopa useita päiviä
• pidätysvaikeudet, lyhytaikaisesti tai pidempään (n. joka 10. kärsii ongelmasta pidempään, yli 20%:lla piileviä sulkijalihashäiriöitä), pissaamis- ja ulostamiskivut
• repeytymien arvet
• peräpukamat
• traumat johtuen yllättävän dramaattisesta synnytyksestä, kivuista tai komplikaatioista
• muut yllättävät komplikaatiot (kuten revennyt lantio…)
• 20-30% ensisynnyttäjistä joutuu kuitenkin sektioon, sen aiheuttamat traumat ja komplikaatiot kun tehdään kiireellinen tai jopa hätäsektio
• harvinaiset komplikaatiot, kuten sisäiset repeämät (esim. suolen repeytymät ja sen aiheuttama pidätyskyvyttömyys, eivät välttämättä parane koskaan), napanuoran esiinluiskahdus, lapsivesiembolia (1/8000 - 1/ 83 000 synnytystä), raskauskouristus yms.

VAUVA:

• hengitysvaikeudet, hapenpuute jopa tunteja, sen aiheuttamat aivovauriot, 12% kehitysvammaisista lapsista vamma aiheutunut alatiesynnytyksessä (tästä muuten löytyy tosi nihkeästi tutkimustuloksia, vaikka on merkityksellinen riski!)
• olkahermopunoksen vaurioriski (3%) ja olkapäiden juuttuminen (0,5-1,5%)
• aivoihin kohdistuvan paineen johdosta jopa jopa neljännellä vauvalla (ts. 25%) aivojen sis.verenpurkaumia, aiheuttavat mm. kehitys- ja koordinaatiohäiriöitä
• imukuppisynnytykset / pihtisynnytykset ja niiden riskit + komplikaatiot
• istukan irtoaminen
• sikiön liian suuri koko suhteessa äidin lantioon ja sen aiheuttamat ongelmat
• vauvaa ei jaksa pitää vierellä pitkittyneen synnytyksen jälkeen
• sepsikset, jotka vaativat tehohoitoa, lähtien äidin alapään bakteereista
• kesken synnytyksen sektioon siirtymisen riskit (hapenpuute, kiireen tuottamat riskit, anestesian tuottamat riskit yms.)
• maito ei nouse muista syistä
• kuolema (vrt. suunnitellussa sektiossa ei yhtään kuollutta vauvaa)

Jos alkaa ärsyttää se, että olen painottanut listauksessani alatiesynnytyksen riskejä ja puolustellut sektion vastaavia, voitte ymmärtää miten paljon risoo sama asia toisin päin, kun sektio on joka keskustelussa ja tilastossa Saatanasta ja alatiesynnytys kukkia ja hunajaa...

Kenen lie sanomaa, mutta: ”Keisarinleikkaus ei ole mitenkään erityisen iso leikkaus toipumisajassa ja toimenpiteen kestossa määriteltynä. Itse asiassa pahoista alatiesynnytyksessä tulleista vaurioista ja niiden korjausleikkauksista toipuminen kestää huomattavasti pidempään ja esim. liikkumisrajoitteita on paljon enemmän.” Näillä sanoilla I rest my case.

Lähteet: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo93493&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=haku&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_hakusana=keisarileikkaus
www.tervesuomi.fi 
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3300021-v-liikenneonnettomuudet_2008.pdf

http://www.city.fi/keskustelut/52629/keisarinleikkaus+vai+alatiesynnytys/?total=270&offset=0&nosm=1 
raskaana.vuodatus.net –blogi